AI, uhka vai mahdollisuus?

Tekoälystä ja koneoppimisesta puhutaan nykyään paljon. Tekoälyyn ladataan toiveita ja hyötyjä, mutta uhkakuviakin on alkanut piirtyä muuallakin kuin elokuvissa. Moni vaikutusvaltainen ihminen onkin jo ehdottanut kehityksen tilapäistä pysäyttämistä ja suoranaisesti varoittanut sen uhkista ihmiskunnalle.

Koneoppimisessa saadaan paljon tylsiä ja puuduttavia rutiineja vietyä tietokoneohjelmille, jotka eivät väsy ja jättävät tehokkuudessa ihmisen kauas taakse. Näin jää paremmin aikaa ja resursseja hyödyllisemmille työtehtäville. Isojen tietomassojen käsittelyssä ja mallien löytämisessä koneoppiminen onkin hyvin tehokasta.

Tekoäly, Artificial Intelligence, menee koneoppimista pidemmälle. Siinä ohjelmistot oppivat koko ajan lisää itsenäisesti tietomassojen, mallien ja algoritmien avulla. Se on kätevä neuvoja ja tiedonantaja monella osa-alueella, vaikka välillä antaakin vakuuttavasti väärää tietoa. Faktantarkistuksessa on siis vielä kehitettävää.

Työmarkkinoilla tekoäly on näkyi jo vuosia sitten erään ison teknologiafirman irtisanottua suuren joukon pitkäaikaisia työntekijöitä, jotkin heistä epäilivät tulleensa tietokoneohjelman irtisanomaksi. Viimeaikoina on tullut uutisia, joissa tekoäly on korvannut esim. asiakaspalvelijoita ja peliohjelmoijia.

Kaiken takana on kuitenkin aina raha ja se tulee ratkaisemaan tässäkin tapauksessa, jos ihminen ja kone laitetaan ottamaan mittaa tehokkuudessa, lopputuloksessa ja hinnassa. Valmistavassa teollisuudessa robotit ovat työskennelleet jo kauan ja nyt sama tapahtuu muualla.

Vielä on silti VALOa, koska tekoäly itsessään ei vie työpaikkoja, vaan sitä hyödyntävät ihmiset.

Joni Haimakka
Hallituksen varajäsen