Laji nimeltä koulunkäynti

Kuinka hiljainen ja ujo pärjää tässä extrovertteja suosivassa yhteiskunnassa? Koulussa numeroihin vaikuttaa tuntiaktiivisuus ja viittaaminen. Onko ujon oppilaan kohtalo saada huonompi arvosana todistukseen vain siksi, ettei uskaltanut tuoda osaamistaan luokassa esille?

Herää kysymys onko arviointi reilua, mikäli oppilaan yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat siihen myös sellaisissa aineissa, joissa niillä ei pitäisi olla merkitystä?

Extroverteillä on etulyöntiasema yhteiskunnassa lapsuudesta aikuisuuteen. Miksi erilaisuutta kannustetaan suvaitsemaan kaikissa tilanteissa, mutta koulumaailman raadollisuus ei ole muuttunut yksilöitä huomioivaksi vuosien saatossa. Sitä huomioidaan, joka osaa pitää ääntä.

Mielestäni on kohtuutonta, että kaikki tasapäistetään ja laitetaan samalle viivalle ja sitten arvioidaan osaaminen, vaikka se antaisi ihan vääristyneen tuloksen.

Olen kuullut sanonnan, että koulussa pärjää sellaiset jotka ovat hyviä lajissa koulun käynti.
Tämä pitää mielestäni hyvin paikkansa.

On todella harmillista, että hallituksen säästötoimet näkyvät myös koulumaailmassa. Opettajilla ei yksinkertaisesti ole resursseja, jotta opetus voitaisiin toteuttaa yksilötasolla eri tavalla. Omalta lapselta puuttuvat jopa oppikirjat joistain aineista. Tämä kuvastaa juuri sitä, että kaikessa yritetään säästää, mutta missään se ei kuitenkaan näy.

Introvertit ja kaikki muutkin oppijat ikäluokasta riippumatta ovat kovassa prässissä. Voi vain elätellä toiveita, että hyvinvointivaltion koulumaailma vihdoin toteuttaisi koulutusta yksilöitä paremmin huomioivalla tavalla. Se ei olisi curlingia, vaan edistyksellistä tätä päivää ja meidän verovarojen hyötykäyttöä.

Leea Häkkänen

Samankaltaiset artikkelit