Paikallinen sopiminen ja sen tarkoitus

Äskettäin uutisoitiin Paperiliiton ilmoituksesta irtisanoa työehtosopimukset UPM:n kanssa.

Itse kullekin voivat poliittisten lakkojen tarkoitusperät, työehtosopimuksen määräytyminen työpaikalle, yleissitovuus, paikallinen sopiminen, kenellä on sopimusoikeus ym. termit olla hyvinkin monimutkaisia asioita ymmärtää. Avataan nyt hieman kyseisiä termejä.

Työmarkkinatilanteessa uusi käänne, Paperiliitto irtisanoo työehtosopimukset UPM:n kanssa – Vanhala: ”Voi tulla pitkä urakka” | Politiikka | Yle

“Paperiliitto on irtisanonut työehtosopimukset metsäyhtiö UPM:n kanssa tästä päivästä alkaen.

Nelivuotiseksi tarkoitettu yrityskohtainen työehtosopimus saatiin solmittua vuonna 2022 Suomen työmarkkinahistorian pisimpiin kuuluvan lakon jälkeen.

UPM ja Paperiliitto solmivat tuolloin ensimmäistä kertaa työehtosopimukset liiketoimintakohtaisesti viiteen UPM:n liiketoimintaan.

Valtakunnansovittelijan toimistolla synnytetyssä sopimuksessa sovittiin palkankorotuksista kahdeksi vuodeksi. Seuraavien kahden vuoden palkankorotuksista oli tarkoitus sopia Paperiliiton ja UPM:n kesken kuluvan kevään aikana.

Paperiliiton mukaan UPM ei kuitenkaan halua neuvotella pelkästään palkkaratkaisusta, vaan yhtiö tahtoo pöydälle myös muita työehtokysymyksiä eli työmarkkinatermein sopimuksen tekstit kustannuskilpailukykyyn vedoten”

Tämä siis tarkoittaa samaa kuin normaalitilanteessa työehtosopimusneuvotteluissa, kun vanha sopimus umpeutuu, eikä uuttaa sopimusta ole saatu aikaiseksi. Tällöin vanhan sopimuksen ehdot pätevät, kunnes uusi sopimus on voimassa. Koska ollaan sopimuksettomassa tilassa, ei voida paikallisesti mitään sopia.

Paperiliiton työehtosopimukset ovat yrityskohtaisia

Paperiliittohan ei tee muita kuin yrityskohtaisia työehtosopimuksia Paperiteollisuuden työehtosopimus – Paperiliitto .

”Paperiteollisuuteen on sovittu yrityskohtaiset työehtosopimukset. Sopimuksiin on sovittu yrityskohtaisesti soveltamisalat. Yrityskohtaisia työehtosopimuksia on 26 kappaletta. Tehdyt sopimukset kattavat noin 9500 työntekijää paperiteollisuuden alalla. Yrityskohtaisia työehtosopimuksia Paperiliitto ei julkaise nettisivuillaan.

Paperiteollisuudessa noudatettavat palkat ja palkkausjärjestelmät sovitaan yritys- ja tehdaskohtaisesti. Paikallisesti tehtyjen sopimusten tekemisestä ja valvonnasta vastaavat paikalliset ammattiosastot ja luottamusmiehet.”

Paperialalla on täysin poikkeuksellinen tilanne verrattuna muihin aloihin. Paperiliiton väen yhtenäisyys ja yhtenäinen kulttuuri kullakin tehtaalla mahdollistaa paikallisten työehtosopimusten teon. Tämä on myös mahdollista siksi, että kullakin tehtaalla on iso määrä työntekijöitä. Paikallisten työehtosopimusten soveltamista muille aloille ei kuitenkaan voida soveltaa yhtenäisen ja perinteikkään kulttuurin puuttumisen vuoksi. Muilla aloilla on lisäksi työntekijöiden suurta vaihtuvuutta, määräaikaisuuksia sekä osa-aikaisuuksia.

Paikallisen sopimisen osapuolet

Paikallisessa sopimisessa neuvottelut käydään työnantajan ja pääluottamusmiehen/ paikallisen ammattiosaston kesken. Työpaikalla käytössä olevan TES:sin ja sen ammattiliiton ammattiosaston/osastoon kuuluvien valitsema pääluottamusmies valitaan äänestyksellä. Eli työntekijät, jotka eivät kuulu mihinkään ammattiliittoon tai johonkin toiseen liittoon eivät saa äänestää.

Mikäli työntekijöiden keskuudesta ei ole valittu pääluottamusmiestä, voidaan työpaikalle valita luottamusvaltuutettu kaikkien työntekijöiden valtuuttamana hoitamaan paikallista sopimista. Tämä olisi ylipäätään oikea tapa valita paikalliseen sopimiseen työntekijöiden valtuuttama edustaja, jolloin kaikki työpaikan työntekijät saavat äänestää vaaleissa. Tätä vanhat ammattiliitot vastustavat, koska tällöin heidän omat koulutuksensa menettävät merkityksensä, ammattiliitojen ”vaikutusvalta” työpaikoilla vähenee ja työpaikan ammattiliittoon kuulumattomat pääsevät vaikuttamaan oman työpaikkansa työehtoihin tasapuolisesti ilman syrjintää järjestäytymättömyydestä tai väärästä ammattiliitosta johtuen.

Paikallinen sopiminen nykyisten lakien mukaan

Paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksessa mainituissa kohdissa, joissa on annettu mahdollisuussopia paikallisesti. Sopijapuolten ehdot oikeutettuun paikalliseen sopimiseen tulee täyttyä eli työnantajan tulee kuulua työnantajaliittoon ja työntekijät työntekijäliittoon.

Paikallisen sopimisen neuvottelut työntekijäpuolen edustajana hoitaa työpaikalla ammattiosastoon kuuluvien jäsenten valitsema pääluottamusmies. Mukamas pätevä toimeen ammattiliiton kouluttamana. Kyseiset paikallisen sopimisen koulutukset ovat vapaaehtoisia, eivätkä ole sisällöllisesti niin kattavia, että niiden varaan voisi muutenkaan mahdollisesti vähän kouluttamattoman pääluottamusmiehen valtuuttaa sopimaan paikallisesti koko työyhteisöä koskevia muutoksia.

Pääluottamusmiestä vastassa on kuitenkin isojen yrityksen kohdalla mm. lakimies, tehtaan/tuotannon päällikkö ja sopimusasiantuntija. Tällöin asetelma neuvotteluihin on epäreilu. Työntekijöitä paikallisen sopimisen neuvotteluissa tulisi olla tukemassa oma lakimies. Tämän lisäksi tulisi vähintäänkin hyväksytyttää sopimus sitä koskevilla työntekijöillä ja tämän jälkeen lakimiehellä ennen allekirjoitusta.

Paikalliseen sopimukseen on kirjattava irtisanomisaika (ellei kirjausta, on irtisanomisaika automaattisesti 3kk, tämä onkirjattu työehtosopimukseen paikallisen sopimisen sopimusten irtisanomisajasta). Isoja vääryyksiä jahölmöjä sopimuksia ei kumpikaan osapuoli pysty pitkäkestoisena kuitenkaan näin ollen tekemään. Ellei sitten kirjoiteta pitkää irtisanomisaikaa. Käytännössä pääluottamusmies voi sopia epäedullisiakin asioita edustettaviaan kohtaan ymmärtämättömyyttään. Eli tähän avuksi tarvitaan työntekijöiden etuja ajava ammattiliitto pätevällä lakimiehellä.

Mikä on muuttumassa paikallisessa sopimisessa?

Työnantaja- ja työntekijäliiton sopimat yleiset työehtosopimukset yleisellä tasolla ovat tärkeä asia työntekijöiden kannalta. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto uhkaili poistaa loppuvuoden TES-kierroksella sopimuksista paikallisen sopimisen mahdollistavat kohdat. Ammattiliitothan toitottavat koulutuksissaan, että TES on vain pohja ja sen päälle voi sopia aina paremmin.

Miksi nyt halutaan poistaa paikallisen sopimisen mahdollisuus työehtosopimuksista? Siksi, koska hallituksen lakiuudistus antaisi jatkossa mahdollisuuden työntekijöille valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun kaikkien yrityksen työntekijöiden oikeudella osallistua valintaan ja täten valita jonkun muun perinteisen pääluottamusmiehen sijaan tekemään paikallisia sopimuksia. Tämä mahdollisuus halutaan tukkia ja tällöin työpaikoilla ei enää voitaisi paikallisia sopimuksia tehdä.

Paikallisen sopimisen tarve

Työantaja- ja työntekijäliitot solmivat keskenään yleisen työehtosopimuksen, joka koskettaa hyvin eri tilanteissa olevia eri kokoisia ja eri aloilla olevia yrityksiä. Kaikkia työnantajayrityksiä ei TES-neuvotteluissa voida tasapuolisesti kuulla, eikä myöskään työntekijäpuolta.

Yritys työnantajana ja työntekijät ovat jokainen oma yhteisönsä, joiden tulee tehdä yhdessä kannattavaa liiketoimintaa, ymmärtäen ja arvostaen toinen toisiaan. Vaikeina aikoina on vaikeaa ja tilanteen muuttuessa tulee paikallisesti olla mahdollista sopia hyvinkin herkästi tilanteen mukaan. Tämä ei tarkoita palkan alentamista tai työehtojen polkemista, sillä hyvä työnantaja haluaa motivoituneen sekä lojaalin työyhteisön. Aina toki on haastavia työnantajia ja haastavia työntekijöitä.

Asiat hoidetaan kuitenkin lakien ja sopimusten mukaan. Mikäli näitä seikkoja työntekijöiden osalta ei kukaan valvo tai ole valvomassa ja ammattiliitto on vain näennäisesti antamassa edunvalvontaa sekä lakiapua, ollaan työntekijöiden osalta heikossa asemassa. Maailma muuttuu ja työelämä sen mukana. Paikallista sopimista tulee lisätä, eikä suinkaan vähentää.

Miksi liittyä ammattiliitto VALOon?

Etuna VALOssa on resurssien ohjautuminen pääasiallisesti suoraan jäsenten työehtojen ja työolojen valvontaan. Olemme uusi kasvava ammattiliitto ja tarvitsemme lisää jäseniä, jotta saamme uskottavuutta ja lisää voimaa edunvalvontaan. Liittyminen VALOon siis kannattaa, mikäli haluaa vakuutuksen turvaamaan työpaikalla oikeudenmukaisen kohtelun ja varmistamaan välittömän oikeusavun, mm. apua mahdollisesti laittomaan irtisanomiseen tai työtapatuma-asian hoitamiseen.

Tarjoamme palveluamme kaikille palkansaajille, mikroyrittäjille sekä eri alojen opiskelijoille poliittisesti riippumattomana ammattiliittona. Jäsenmaksumme on 0,7 % vuoden bruttopalkasta, kuitenkin maksimissaan 400 €.

Aurinkoista kevättä,

Toni Korhonen
2. Varapuheenjohtaja, Vapaa ammattiliitto – VALO ry
0505405744

Samankaltaiset artikkelit