Työelämän lakiasioita
Influenssarokotuksia vaaditaan nyt työntekijöiltä tartuntatautilain (TTL) 48 §:n perusteella
48 §
Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi
Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.
Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.
Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava, että työharjoitteluun osallistuvilla opiskelijoilla on 2 momentissa tarkoitettu rokotussuoja.
Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.
Keneltä rokotteita voidaan vaatia?
Rokotteita voidaan siis vaatia vain niiltä sote-alan työntekijöiltä, jotka työskentelevät lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden tai potilaiden kanssa. Kun siis työpaikalla vaaditaan rokotteita, täytyy aina esittää vastakysymys, että miten on LÄÄKETIETEELLISESTI arvioitu, että paikalla olevat asiakkaat ja potilaat ovat ns. riskiryhmäläisiä.
Lääketieteellisen näytön on oltava vahva
Kun puututaan kenen tahansa keholliseen itsemääräämisoikeuteen, joka on perusoikeus, pitää perusteiden olla pätevät ja vahvat. Niinpä laissa edellytetyn lääketieteellisen NÄYTÖN pitää olla vahva. Jos vain ilmoitetaan, että kaikki sitten ottavat rokotteen, puututaan sillä perusoikeuteen perusteetta, jos tätä lääketieteellistä näyttöä ei ole osoitettu kirjallisena (suulliset väitteet näytön olemisesta eivät oikeuta puuttumiseen keholliseen itsemääräämisoikeuteen).
Mitkä lait takaavat oikeuden keholliseen itsemääräämisoikeuteen?
Potilaslain 6 §, Oviedon kansainvälisen sopimuksen 5. artikla sekä perustuslain 10 §, joka takaa oikeuden yksityisyyden suojaan. Lisäksi erittäin tärkeä seikka on huomata, että LÄÄKÄRIEN EETTISTEN OHJEIDEN 4. KOHTA edellyttää lääkäriltä potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista.
Edelleen erityisestä syystä voidaan käyttää myös rokottamattomia työntekijöitä riskiryhmäläisten kanssa työskennellessä. Mitä tämä konkreettisesti vaikuttaa esimerkiksi työpaikoilla?
Esimerkiksi vanhustenhoidossa on Marinin hallituksen aikana nostettu hoitajamitoitusta 0,5 hoitajasta per hoidettava 0,7 hoitajaan. Tämä on myös laki, mitä TYÖNANTAJAN ON NOUDATETTAVA. Lain tausta-ajatuksena on varmistaa kunnollinen hoito vanhuksille sekä vanhusten arvokas elämä hoivalaitoksessa. Ilman hoitajamitoituksen täyttämistä voidaan arvioida myös vanhusten turvallisuuden vaarantuvan.
Mikäli syntyy tilanne, että työnantajalla ei ole riittävää hoitajamäärää esimerkiksi siksi, että työnantaja on estänyt ns. rokottamattomien hoitajien työskentelyn, syntyy tilanne, missä yhtä lakia ”noudattamalla” rikotaan toista lakia. Eli syntyy lakien välinen kollisio, ristiriita. Tällöin pitää pohtia, kummalla laeista on ns. etuajo-oikeus – kumpaa pitää noudattaa ensin?
Voisi kuvitella, että työnantaja tällaisessa tilanteessa varmistaisi ns. ”virusturvallisuuden” muilla toimenpiteillä ja jatkaisi vanhusten hoitamista ”rokottamattomilla” hoitajilla varmistaakseen vanhusten turvallisuuden. Monesti näin ei ole tapahtunut ja se taas on johtunut siitä, että vanhusten omaiset eivät nosta äläkkää siitä, että ei ole riittävästi työntekijöitä… toisaalta myös työntekijät ja heidän ammattiliittonsa voisivat tällaisen äläkän nostaa. Löytyykö tällaisia liittoja? Ainakin yksi….
TTL 48 §:ssä on lopussa maininta asiasta, josta olen aiemminkin puhunut monesti: lain yksityisyyden suojasta työelämässä perusteella työntekijöiden terveysasioita voidaan kysellä vain ja ainoastaan työntekijältä itseltään. Kyselyt vaikkapa työterveyshuollosta ovat laittomia, ellei kyselyihin ole saatu työntekijän lupaa.
Terveyteen kohdistuva toimenpide voidaan suorittaa vain, jos kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista.
Kyseiselle henkilölle on annettava etukäteen asianmukainen selvitys toimenpiteen tarkoituksesta ja luonteesta sekä sen seurauksista ja riskeistä.
Oviedon sopimus ei ole vain ”joku sopimus jossain”, vaan se on osa Suomen lainsäädäntöä. Kansainvälisenä sopimuksena se on lakien hierarkiassa ylempänä perustuslakia ja EU-lakia.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunut (PeVL 12/2021 vp, kohdat 19, 77-80) velvollisuudesta kasvomaskin tai hengityssuojaimen käyttöön keväällä 2021 käsitellessään hallituksen esitystä laiksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta (HE 39/2021 vp). Hallitus peruutti esityksensä 31.3.2021.
Perustuslakivaliokunta totesi, että ehdotetussa velvollisuudessa kasvomaskin käyttöön on ollut kyse puuttumisesta itsemääräämisoikeuteen ja henkilökohtaiseen vapauteen. Perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan henkilökohtainen vapaus on luonteeltaan yleisperusoikeus, joka suojaa ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan (HE 309/1993 vp, s. 46/II). Edelleen perustuslakivaliokunta totesi, että henkilön pukeutumista voidaan arvioida perustuslain 7 §:n 1. momentissa turvatun henkilökohtaisen vapauden kannalta. Perustuslakivaliokunta on todennut, että esimerkiksi naamiointikielto rajoittaisi yksilön tahdonvapautta ja itsemääräämisoikeutta eli vapautta pukeutua haluamallaan tavalla (PeVL 26/2004 vp, s. 2-3).
Perusoikeuden rajoittamisen tulee aina perustua eduskunnan säätämään lakiin. Maskipakon asettaminen edellyttää eduskunnan säätämää lakia. Suomessa ei ole maskipakkolakia.
Suomessa on työturvallisuuslaki – ei maskipakkolakia
Työturvallisuuslain 10 §:ssä säädetään, että työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Edelleen 10 §:ssä säädetään, että työnantajalla tulee olla hallussaan 1 momentissa tarkoitettu selvitys ja arviointi. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla.
Tätä selvitystä ja arviointia kutsutaan tavallisessa kielessä riskikartoitukseksi. Riskikartoituksen tekoa varten työnantajan on varmistuttava, että asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset riskikartoituksen tekoa varten. Työterveyshuoltolaissa säädetään tarkemmin terveydenhuollon ammattihenkilöistä, joita riskikartoituksen tekoa varten tulee käyttää.
Riskikartoitus, joka on tehty ammattimaisen terveydenhoitohenkilöstön toimesta objektiivisin perustein, voisi antaa mahdollisuuden rajoittaa työntekijän perusoikeutta eli vapautta pukeutua haluamallaan tavalla.
Edelleen työturvallisuuslain 8 §:n mukaan ”työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.”
Laissa säädetään, että työnantajan pitää tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Nämä tarpeelliset toimenpiteet työnantajan tulee selvittää nk. riskikartoituksella, mistä on mainittu aiemmin. Työnantajalla ei suinkaan ole toimivaltaa antaa mitä tahansa määräyksiä tai ohjeita, vaan määräysten ja ohjeiden pitää perustua työturvallisuuslain mukaisesti laadittuun riskikartoitukseen. Tällaista riskikartoitusta työnantaja ei ole laatinut, joten työnantaja ei voi tietää, mitkä ovat tarpeellisia toimenpiteitä, eikä asetettu maskipakkokaan voi olla laillinen.