Palkanmaksun keskeyttäminen tartuntatautilain perusteella on ylipäänsä erittäin kyseenalainen toimi ja on hankalaa sanoa, pätisikö palkanmaksun keskeyttäminen, jos asian veisi oikeuteen tutkittavaksi. Mutta jos muusta lainsäädännöstä (työsopimuslaki) on löydettävissä jotain vastausta esitettyyn kysymykseen, niin lähinnä kannattaa katsoa työsopimuslain lomautuslukua. Siinä sanotaan lomautukselta töihin paluusta seuraavaa: 6 § Työhönpaluu lomautuksen jälkeen Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

Nähdäkseni kyllä, jos työsuhde on edelleen voimassa. Onhan mahdollista, että kutsutaan takaisin töihin.

Työnantaja ei voi muuttaa määritystä, vaan määritelmän tulee tulla laista.

Nähdäkseni kyllä.

Työnantajan pitää osoittaa, että hän on selkeästi yrittänyt järjestää muuta työtä ”rokottamattomalle” työntekijälle. Asiasta pitää olla myös kirjallinen selvitys.

Ehdottomasti pitää.

Hallituksen esittämä ja eduskunnan hyväksymä lainsäädäntö on hyvin mielivaltainen ja epäselvä. Lähinnä kannattaa katsoa työsopimuslain lomautuslukua. Siinä sanotaan lomautukselta töihin paluusta seuraavaa: 6 § Työhön paluu lomautuksen jälkeen Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

Eli ei tarvitse olla välittömässä valmiudessa.

Myös työntekijän mielivaltainen kohtelu on lähtökohtaisesti kielletty. Jos hän kelpaa viikon töihin, pitäisi työnantajan osoittaa, miksei hän sitten enää kelpaakaan esimerkiksi seuraaville 4 viikolla töihin.

Kaikki nämä asiat pitää kyseenalaistaa ja kysyä työnantajalta ns. oikeita kysymyksiä.

Työntekijän ei tarvitse totella tällaista, sillä jokaisella on oikeus omiin henkilökohtaisiin terveystietoihinsa, eikä niitä tarvitse jakaa muille. Työnantajalla on uuden tartuntatautilain pykälän 48a mukaan oikeus tarkastella työntekijöiden rokotetietoja, mutta hänen pitää se itse suorittaa. Nähdäkseni asiassa ei työntekijän tarvitse tehdä mitään.

Nähdäkseni on oltava.

Tämä kuuluu asioihin, joihin lainsäädäntö ei vastaa käytännössä mitään. Todennäköisesti heti siinä vaiheessa, kun työntekijän ”kelvottomuus” todetaan.

Tällä hetkellä ei voi pakkotyöhön määrätä, hätätyötä voidaan määrätä tekemään korkeintaan rajatun ajan. Hätätyötä ei voida teettää loputtomasti. Hätätyö ei saa kestää pitkään, vaan hallituksen pitää järjestää asia muulla tavalla. Muuten pakkotyöstä tulee orjatyötä, joka on kv-sopimuksilla kielletty. Alla hätätyötä koskevat lakipykälät.

  • Työaikalaki 872/2019

19 § Hätätyö

Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan. Hätätyössä saa poiketa siitä, mitä 8, 17 ja 24–27 §:ssä säädetään. Hätätyön päätyttyä työaika on kuitenkin tasoitettava enintään 18 §:ssä säädettyyn enimmäismäärään ja työntekijälle on annettava korvaava lepoaika 25 §:n 4 momentissa ja 28 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Työnantajan on viivytyksettä tehtävä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestosta. Työnantajan on varattava hätätyötä tekeviä työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle tai, jos tällaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusvaltuutetulle taikka muulle työntekijöiden edustajalle tilaisuus liittää ilmoitukseen lausuntonsa. Työsuojeluviranomainen voi tutkittuaan asian joko jättää sen saamansa ilmoituksen varaan tai ryhtyä toimenpiteisiin hätätyön rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.

  • Laki nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998

5 § Ylityö ja hätätyö (5.7.2019/878)

Viisitoista vuotta täyttänyttä henkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää vuorokautisen säännöllisen työajan tai muun säännöllisen työajan lisäksi tehtävässä ylityössä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Alle 15-vuotiasta ei saa pitää ylityössä eikä hätätyössä. Viisitoista vuotta täyttänyttä saa pitää hätätyössä työaikalain (872/2019) 19 §:ssä säädetyin edellytyksin vain, jos hätätyön teettämiseen ei ole käytettävissä 18 vuotta täyttänyttä. Jos nuoren työntekijän tämän lain 8 §:ssä säädettyä lepoaikaa on lyhennetty hätätyötä tehtäessä, nuorelle on annettava korvaava lepoaika mahdollisimman nopeasti, kuitenkin kolmen viikon kuluessa hätätyön päättymisestä.

Täytä jäsenhakemuslomake Liity jäseneksi -sivulla, josta löydät myös lisätietoa jäseneksi liittymisestä sekä jäsenmaksuista.

Jäsenmaksun määrä 2022:

  • Palkansaajat: Jäsenmaksu 1% kuukausipalkasta
  • Pienyrittäjät: Jäsenmaksu 1% YEL- tai MYEL -työtulosta

Kannatusjäsenmaksu: 100 €

Opiskelijan jäsenmaksu

Opiskelijajäsen on vapautettu jäsenmaksuista opintojen ajan. Ottaessaan vastaan työtä opintojen aikana, jäsenmaksu suoritetaan normaalisti.

Työttömän jäsenmaksu

Ilman palkkatuloja, ansioturvaa tai perusturvaa oleva jäsen on vapautettu jäsenmaksusta.

Kun liityt jäseneksi, saat jäsenyyden ennakkomaksulaskun 20 €. Jäsenyyden ennakkomaksu pitää maksaa eräpäivään mennessä riippumatta oletko opiskelija / työtön tai varsinainen / kannattaja jäsentyypiltäsi. Maksamaton jäsenyyden ennakkomaksu johtaa automaattisesti jäsenyyden epäämiseen.

Vähennä maksamasi ennakkomaksu seuraavassa jäsenmaksulaskussasi.

Voit maksaa jäsenmaksun kerran kuukaudessa tai neljännesvuosittain.

Jäsenmaksu opiskelun tai työttömyyden aikana

Opiskelijajäsen on vapautettu jäsenmaksuista opintojen ajan. Vain jäsenyyden ennakkomaksu tulee suorittaa. Ottaessaan vastaan työtä opintojen aikana, jäsenmaksu suoritetaan normaaliin tapaan. Ennakkomaksu vähennetään ensimmäisestä varsinaisesta jäsenmaksustasi.

Ilman palkkatuloja, ansioturvaa tai perusturvaa oleva jäsen on vapautettu jäsenmaksusta. Jos liityt liittoon silloin ollessasi työtön, jäsenyyden ennakkomaksu pitää silti maksaa eräpäivään mennessä. Ennakkomaksu vähennetään ensimmäisestä varsinaisesta jäsenmaksustasi.

Täytä jäsenhakemuslomake ja maksa jäsenyyden ennakkomaksu eräpäivään mennessä.

Kun jäsenyytesi Valo-liittoon on vahvistettu, voit irtisanoa vanhan ammattiliittosi jäsenyyden. Älä kuitenkaan eroa työttömyyskassasta! VALO-liitolla ei ole vielä työttömyyskassaa:

Huomioi, että ammattiliitto ei ole työttömyyskassa

Ammattiliitto ja työttömyyskassa ovat kaksi eri asiaa. Työttömyyskassaan kuuluminen on edellytys sille, että voi saada ansiosidonnaista työttömyysetuutta. Huolehdi siis siitä, että kuulut johonkin työttömyyskassaan. Mikäli eroat toisesta ammattiliitosta, varmista, että kassan jäsenyys jatkuu, vaikka liiton jäsenyys katkeaa.

Lue lisää aihesta täältä:

Emme, sillä Vapaa ammattiliitto – VALO ry on tällä hetkellä vielä vain ja ainoastaan ammattiliitto. Liittomme palveluihin ei siten siis vielä kuulu työttömyyskassa. Varmista siis, että kuulut johonkin työttömyyskassaan, jotta voit saada ansiosidonnaista työttömyysetuutta.

Huomioi, että ammattiliitto ei ole työttömyyskassa

Ammattiliitto ja työttömyyskassa ovat kaksi eri asiaa. Työttömyyskassaan kuuluminen on edellytys sille, että voi saada ansiosidonnaista työttömyysetuutta. Huolehdi siis siitä, että kuulut johonkin työttömyyskassaan. Mikäli eroat toisesta ammattiliitosta, varmista, että kassan jäsenyys jatkuu, vaikka liiton jäsenyys katkeaa.

Lue lisää aiheesta täältä:

Lähetä meille sähköpostia.

AMMattiliitto, joka auttaa konkreettisesti

Tule mukaan!