a) maskin käyttöön pakottaminen puuttuu ihmisten perusoikeuteen
b) perusoikeuteen voidaan puuttua vain eduskunnan säätämällä lailla
c) maskipakkolakia EI OLE
d) maskipakkolain sijasta on työturvallisuuslaki
e) työturvallisuuslain 10 § EDELLYTTÄÄ riskikartoituksen tekoa, jotta työpaikalla voidaan työntekijät velvoittaa esim. suojavarustuksen käyttämiseen
f) riskikartoituksen voi tehdä vain alaan ja asiaan perehtynyt ammattihenkilöstö, ei kuka tahansa tyyppi
g) kartoituksen pitää perustua objektiivisiin perusteisiin – siinä on arvioitava sekä maskin käytön hyödyt että haitat
h) mikäli riskikartoitusta ei näin ole tehty, ei maskipakkoa saa asettaa
Ei koske, koska tartuntatautilain pykälä 48a ei ole enää voimassa 1.1.2023 lähtien. Koronainjektioita ei voida liittää ns. rokotesuojaan, koska ne ovat edelleenkin ehdollisella myyntiluvalla.
Mitä tehdä, jos koronarokotteita edelleen vaaditaan työpaikoilla tai rekry-ilmoituksissa?
Ihan ensiksi pitää ilmoittaa työpaikalle ja muistuttaa, että tällaisia vaatimuksia ei saa enää esittää
Sen jälkeen voi tehdä kanteluita moneenkin paikkaan, AVI on hyvä, mutta myös oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille
Työnantaja ei voi muuttaa määritystä, vaan määritelmän tulee tulla laista.
Ehdottomasti pitää.
Työntekijän ei tarvitse totella tällaista, sillä jokaisella on oikeus omiin henkilökohtaisiin terveystietoihinsa, eikä niitä tarvitse jakaa muille. Työnantajalla on tartuntatautilain 48§ mukaan oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan ensimmäisessä momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotesuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella.
Tällä hetkellä ei voi pakkotyöhön määrätä, hätätyötä voidaan määrätä tekemään korkeintaan rajatun ajan. Hätätyötä ei voida teettää loputtomasti. Hätätyö ei saa kestää pitkään, vaan hallituksen pitää järjestää asia muulla tavalla. Muuten pakkotyöstä tulee orjatyötä, joka on kv-sopimuksilla kielletty. Alla hätätyötä koskevat lakipykälät.
- Työaikalaki 872/2019
19 § Hätätyö
Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan. Hätätyössä saa poiketa siitä, mitä 8, 17 ja 24–27 §:ssä säädetään. Hätätyön päätyttyä työaika on kuitenkin tasoitettava enintään 18 §:ssä säädettyyn enimmäismäärään ja työntekijälle on annettava korvaava lepoaika 25 §:n 4 momentissa ja 28 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Työnantajan on viivytyksettä tehtävä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestosta. Työnantajan on varattava hätätyötä tekeviä työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle tai, jos tällaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusvaltuutetulle taikka muulle työntekijöiden edustajalle tilaisuus liittää ilmoitukseen lausuntonsa. Työsuojeluviranomainen voi tutkittuaan asian joko jättää sen saamansa ilmoituksen varaan tai ryhtyä toimenpiteisiin hätätyön rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.
- Laki nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998
5 § Ylityö ja hätätyö (5.7.2019/878)
Viisitoista vuotta täyttänyttä henkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää vuorokautisen säännöllisen työajan tai muun säännöllisen työajan lisäksi tehtävässä ylityössä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Alle 15-vuotiasta ei saa pitää ylityössä eikä hätätyössä. Viisitoista vuotta täyttänyttä saa pitää hätätyössä työaikalain (872/2019) 19 §:ssä säädetyin edellytyksin vain, jos hätätyön teettämiseen ei ole käytettävissä 18 vuotta täyttänyttä. Jos nuoren työntekijän tämän lain 8 §:ssä säädettyä lepoaikaa on lyhennetty hätätyötä tehtäessä, nuorelle on annettava korvaava lepoaika mahdollisimman nopeasti, kuitenkin kolmen viikon kuluessa hätätyön päättymisestä.
Täytä jäsenhakemuslomake Liity jäseneksi -sivulla, josta löydät myös lisätietoa jäseneksi liittymisestä sekä jäsenmaksuista.
Täytä kannatusjäsenhakemuslomake Liity kannatusjäseneksi -sivulla, josta löydät myös lisätietoa kannatusjäseneksi liittymisestä sekä jäsenmaksuista.
Jäsenmaksun määrä 2023:
- Palkansaajat: Jäsenmaksu 0,7 % kuukausipalkasta
- Pienyrittäjät: Jäsenmaksu 0,7 % YEL- tai MYEL -työtulosta
- Kuitenkin enintään 400 € vuodessa
Kannatusjäsenmaksu: 100 €
Opiskelijan jäsenmaksu
Opiskelijajäsen on vapautettu jäsenmaksuista opintojen ajan. Ottaessaan vastaan työtä opintojen aikana, jäsenmaksu suoritetaan normaalisti.
Työttömän jäsenmaksu
Ilman palkkatuloja, ansioturvaa tai perusturvaa oleva jäsen on vapautettu jäsenmaksusta.
Kun liityt jäseneksi, saat jäsenyyden ennakkomaksulaskun 20 €. Jäsenyyden ennakkomaksu pitää maksaa eräpäivään mennessä riippumatta oletko opiskelija / työtön tai varsinainen / kannattaja jäsentyypiltäsi. Maksamaton jäsenyyden ennakkomaksu johtaa automaattisesti jäsenyyden epäämiseen.
Vähennä maksamasi ennakkomaksu seuraavassa jäsenmaksulaskussasi.
Voit maksaa jäsenmaksun kerran kuukaudessa tai kerran vuodessa.
Jäsenmaksu opiskelun tai työttömyyden aikana
Opiskelijajäsen on vapautettu jäsenmaksuista opintojen ajan. Vain jäsenyyden ennakkomaksu tulee suorittaa. Ottaessaan vastaan työtä opintojen aikana, jäsenmaksu suoritetaan normaaliin tapaan. Ennakkomaksu vähennetään ensimmäisestä varsinaisesta jäsenmaksustasi.
Ilman palkkatuloja, ansioturvaa tai perusturvaa oleva jäsen on vapautettu jäsenmaksusta. Jos liityt liittoon silloin ollessasi työtön, jäsenyyden ennakkomaksu pitää silti maksaa eräpäivään mennessä. Ennakkomaksu vähennetään ensimmäisestä varsinaisesta jäsenmaksustasi.
Lue jäsenmaksun maksuohjeet täältä:
Täytä jäsenhakemuslomake ja maksa jäsenyyden ennakkomaksu eräpäivään mennessä.
Kun jäsenyytesi Vapaa ammattiliitto VALO ry:ssä on vahvistettu, voit irtisanoa vanhan ammattiliittosi jäsenyyden. Älä kuitenkaan eroa työttömyyskassasta! VALO ry:llä ei ole vielä työttömyyskassaa:
Huomioi, että ammattiliitto ei ole työttömyyskassa
Ammattiliitto ja työttömyyskassa ovat kaksi eri asiaa. Työttömyyskassaan kuuluminen on edellytys sille, että voi saada ansiosidonnaista työttömyysetuutta. Huolehdi siis siitä, että kuulut johonkin työttömyyskassaan. Mikäli eroat toisesta ammattiliitosta, varmista, että kassan jäsenyys jatkuu, vaikka liiton jäsenyys katkeaa.
Lue lisää aihesta täältä:
Emme, sillä Vapaa ammattiliitto – VALO ry on tällä hetkellä vielä vain ja ainoastaan ammattiliitto. Liittomme palveluihin ei siten siis vielä kuulu työttömyyskassa. Varmista siis, että kuulut johonkin työttömyyskassaan, jotta voit saada ansiosidonnaista työttömyysetuutta.
Huomioi, että ammattiliitto ei ole työttömyyskassa
Ammattiliitto ja työttömyyskassa ovat kaksi eri asiaa. Työttömyyskassaan kuuluminen on edellytys sille, että voi saada ansiosidonnaista työttömyysetuutta. Huolehdi siis siitä, että kuulut johonkin työttömyyskassaan. Mikäli eroat toisesta ammattiliitosta, varmista, että kassan jäsenyys jatkuu, vaikka liiton jäsenyys katkeaa.
Lue lisää aiheesta täältä:
Palkan määräytymisestä ja korotuksista:
Suomessa on käytössä työehtosopimukset, jotka on laadittu lakien lisäksi turvaamaan työntekijöiden oikeuksia. Niissä on ”sovittu” eri ammattikuntien työolojen ja palkkojen minimit. Erityisesti sotealan, kaupan alan, teollisuuden tuotantotyöntekijöiden työtehtäviin erityisesti suuret työnantajat tuntuvat käyttävän nimenomaan minimejä niin palkoissa kuin muissakin työoloissa.
Suomessa on myös mahdollista sopia palkoista ja monilla keskitason ja johtajatason työntekijöillä on sopimuspalkka, joka on yleensä jonkin verran korkeampi kuin TES:n mukainen palkka.
Sopimuspalkkaa korotetaan eritavoin kuin TES:n mukaisia palkkoja. Jos työntekijällä on sopimuspalkka, hän saa joko pyytäessään (jos työnantaja katsoo soveltuvaksi) tai yrityksen käytänteiden mukaan korotuksia, jotka yleensä ovat suurempia kuin TES:ssa määritellyt korotukset.
Sopimuspalkkaan ei normaalisti lisätä enää TES:n mukaisia korotuksia (jotka ovat yleensä vain kymmeniä senttejä /tunti).
Lähetä meille sähköpostia.
Tartuntatautilaki 48a§ ei ole enää 1.1.2023 lähtien voimassa, joten tämä on tällä hetkellä epäolennainen.
Nähdäkseni kyllä.
Tartuntatautilaki 48a§ ei ole enää 1.1.2023 lähtien voimassa, joten tämä on tällä hetkellä epäolennainen.
Työnantajan pitää osoittaa, että hän on selkeästi yrittänyt järjestää muuta työtä ”rokottamattomalle” työntekijälle. Asiasta pitää olla myös kirjallinen selvitys. Mikäli et edelleenkään 1.1.2023 ole päässyt palaamaan töihin työnantajan lain tulkinnan vuoksi ja olet Ammattiliitto Valo ry:n jäsen, ota yhteys meihin joko yhteydenottolomakkeella tai sähköpostilla.
Tartuntatautilaki 48a§ ei ole enää 1.1.2023 lähtien voimassa, joten tämä on tällä hetkellä epäolennainen.
Palkanmaksun keskeyttäminen tartuntatautilain perusteella on ylipäänsä erittäin kyseenalainen toimi ja on hankalaa sanoa, pätisikö palkanmaksun keskeyttäminen, jos asian veisi oikeuteen tutkittavaksi. Mutta jos muusta lainsäädännöstä (työsopimuslaki) on löydettävissä jotain vastausta esitettyyn kysymykseen, niin lähinnä kannattaa katsoa työsopimuslain lomautuslukua. Siinä sanotaan lomautukselta töihin paluusta seuraavaa: 6 § Työhönpaluu lomautuksen jälkeen Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.
Tartuntatautilaki 48a§ ei ole enää 1.1.2023 lähtien voimassa, joten tämä on tällä hetkellä epäolennainen.
Nähdäkseni kyllä, jos työsuhde on edelleen voimassa. Onhan mahdollista, että kutsutaan takaisin töihin.