Lakkojen ajoitus ja kohde vääriä
Jo useamman kuukauden ovat vanhat ammattiliitot lakkoilleet perustellen lakkoilua Orpon hallituksen tavoitteella heikentää lakko-oikeutta poliittisten lakkojen osalta. Tähän perusteluun on sittemmin lisätty vaatimukseksi se, ettei esimerkiksi työttömyysturvan leikkauksia toteutettaisi. Orpon hallitus on merkittävimmät muutoksensa työttömyysturvaan jo ajanut läpi, mutta ay-liikkeen tavoitteena on pakottaa hallitus neuvotteluihin, jotta leikkauslinja lopetettaisiin.
Vapaa ammattiliitto VALOn mielestä tavoitteet ovat hyviä. Lakko-oikeuteen ei tule puuttua, eikä ihmisten toimeentulon edellytyksiä tule heikentää. Erityisesti nuoret on Orpon hallituksen aikana ajettu ahdinkoon.
VALO hämmästelee vanhojen ammattiliittojen lakkoinnossa erityisesti ajoitusta sekä lakkoilun kohdetta.
Ajoittamisen osalta hämmästyttää, että kun Marinin (sdp) hallitus säädätti eduskunnalla hoitajien lakko-oikeuden murentaneen lain, eivät vanhat ammattiliitot tehneet kerta kaikkiaan mitään. Marinin esitys puuttui kuitenkin paljon kovemmin työntekijöiden lakko-oikeuteen (poistamalla sen hoitajilta kokonaan), kuin mitä Orpon hallitus edes uskaltaisi ehdottaa. Ainoa syy, miksi vanhat ammattiliitot eivät asiaan puuttuneet, on se, että ne kulkevat sosialidemokraattien talutusnuorassa, eivätkä halunneet kritisoida demarihallituksen toimintaa.
Lakkoilun kohteen osalta hämmästyttää, että kun parin viime vuoden aikana liitoilla olisi ollut mahdollisuus lakkoilla jäsentensä palkkojen eteen, niin ne järjestivät pari näytöslakkoa ja sitten hyväksyivät kolmen prosentin palkankorotuslinjan samaan aikaan, kun inflaatio on syönyt duunarin ostovoimaa vuositasolla 6,5 – 9 prosentin verran.
Mihin tämä liittojen palkankorotuslinja on johtanut? Siihen, että duunarin tulojen heiketessä ei valtio voi saada aiemman tasoista verotuloutusta, jolloin valtiolla ei voi olla riittävästi varoja työttömyysturvan maksamiseen. Liittojen lepsu palkankorotuslinja on myös vähentänyt kotimaista kulutusta, jolloin valtio saa vähemmän mm. arvonlisäveroa (jolloin valtion mahdollisuudet rahoittaa työttömyysturvaa tai muitakaan sosiaalietuuksia heikkenevät entisestään).
Vanhat ammattiliitot saavuttaisivat siis parhaiten tavoitteensa keskittymällä varsinaiseen tehtäväänsä eli jäsentensä palkkojen korottamiseen. Jos ne ryhtyisivät poliittisesti sitoutumattomiksi ja keskittyisivät varsinaiseen tehtäväänsä, voisi suomalaisella duunarilla ja heidän perheillään vielä olla toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
VALOn osalta ongelmaa tässä suhteessa ei ole. Me taistelemme jäsentemme ja kaikkien suomalaisten työntekijöiden etujen puolesta ilman poliittisia sidonnaisuuksia.
Aki Nummelin
VALO:n puheenjohtaja
aki.nummelin@ammattiliittovalo.fi
