Joukkovoima ratkaisu laittomuuden tilaan
Miksi ammattiliitto VALO on tärkeä toimija? Eivätkö lait suojaa meitä, joten mihin tarvitaan jotain ammattiliittoa?
Erityisesti korona-aikana ja sen jälkipuinneissa näkyy, että kun se yhteiskunnan johtaville tahoille on edullista, kirjoitettuja lakeja ei noudateta ja niitä sovelletaan tahallaan väärin. Edes niitä lakeja, jotka oli mielestäni säädetty perustuslain ja yleisen järjen sekä tieteellisen tiedon vastaisesti, ei noudatettu, vaan ne säädettiin mahdollistamaan jonkin sorttinen täydellinen mielivalta.
Tässä tullaankin ammattiliittoon.
Mikä on ammattiliiton tärkein voimavara? Sen jäsenistö eli joukkovoima.
Työoikeudessakin lähdetään siitä tosiasiasta, että työnantaja on lähtökohtaisesti yksittäistä työntekijää vahvempi, jolloin tuomioistuimen pitäisi soveltaa lakia aina hivenen työntekijän etua painottaen. Monesti näin ei tuomioistuimessa toimita.
Työnantajan lähtökohtainen vahvuus työntekijään nähden tarkoittaa sitä, että ellei tuomioistuimessa ole puolueetonta käsittelyä, yksittäinen työntekijä häviää aina kamppailun työnantajaan nähden, erityisesti jos joutuu yksin, ilman ammattiliiton apua, viemään asiansa oikeuden käsiteltäväksi. Lisäksi on muistettava, että tapausten käsittely oikeudessa voi kestää parikin vuotta, joskus jopa pidempään. Näistä syistä työntekijät eivät uskalla haastaa työnantajaa tuomioistuimessa.
Vanhat ammattiliitot eivät juurikaan lähde viemään jäsentensä asioita oikeuteen. Aikoinaan 220 000 jäsenen JHL mainosti omilla sivuillaan, miten se oli yhden vuoden aikana vienyt 24 jäsenensä asian oikeuteen. Oma kokemukseni työkiistoista on se, että liki jokainen työntekijä joutuu ainakin kerran (monet työntekijät monta kertaa) työurallaan tilanteeseen, missä asian ratkaisu oikeudessa olisi tarpeen. Niinpä vanhojen ammattiliittojen passiivisuus näissä asioissa on suorastaan käsittämätöntä ja juuri siksi Vapaa ammattiliitto – VALO runsas kolme vuotta sitten perustettiin.
Miten siis työntekijä voi haastaa työnantajan ylivoiman?
Vastaus on järjestäytyminen.
Työntekijöiden järjestäytyminen eli joukkovoiman luominen tapahtuu aina ammattiliiton kautta. Työnantaja tarvitsee tuotantonsa (tavarat tai palvelut) luomiseen työntekijöitä, joille työnantaja haluaisi maksaa mahdollisimman vähän, jotta sen oma voitto kasvaisi mahdollisimman paljon. Työntekijät puolestaan voivat järjestäytymällä neuvotella itselleen paremmat edut. Jos mikään järkipuhe ei auta, työntekijät voivat käyttää viimeisenä neuvottelutaktiikkanaan lakkoa. Mikäli työntekijät eivät tee työtä, ei työnantajakaan saa voittoa.
Muistan ajan, jolloin ammattiliitot vielä kamppailivat jäsentensä puolesta. 1980-luvulla vanhat ammattiliittojen veteraanit harmittelivat jäsenten aktiivisuuden herpaantumista. Ihmiset ajattelivat, että ”joku muu hoitaa” asiat heidän puolestaan. Tämä johti siihen, että liittoihin ei saatu enää ihmisiä hoitamaan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtäviä työpaikoilla, jolloin tehtäviin valittiin vain ne, jotka sitä suostuivat hoitamaan. Kilpailun puuttuessa ei saatu parhaita mahdollisia tekijöitä.
Kun liittojen jäsenistö ei enää valvonut edustajiensa tekemisiä, liittoaktiivit passivoituivat, hoitivat vain välttämättömimmät asiat. Monet liittoaktiiveista joutuivat myös sen kiusauksen eteen, että he saivat työnantajilta etuisuuksia, joita vastaan heidän piti vain myönnytellä työnantajille, kun tuli neuvottelu. Korona-aikana tämä näkyi täydellisenä astumisena työnantajan puolelle. Jouduin korona-aikana olemaan mukana kuulemisissa, missä oli mukana esimerkiksi JHL:n luottamusmiehiä, jotka työnantajan kanssa yrittivät painostaa työntekijöitä hyväksymään rokotukset ja maskipakot.
Ammattiliitto VALOn tehtävänä on palauttaa takaisin se rooli ja toimintatapa, mikä ammattiliitoilla aikoinaan oli. Erityisesti maski- ja rokotepakotusasioissa duunari tarvitsee puolustajansa ja se on Vapaa ammattiliitto – VALO ry.
Aki Nummelin
Ammattiliitto VALO:n puheenjohtaja
oikeustieteiden maisteri
