Vapaa ammattiliitto VALO ry

Vapaa ammattiliitto – VALO ry on ammattiliitto, joka on avoin kaikilta ammattialoilta tuleville jäsenille.

Liiton tehtävä

Liiton tehtävä on työntekijöiden oikeuksien valvonta niillä aloilla, joilla se edustaa jäsenistöään. Tehtävämme on myös perustuslain suojaaminen ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvominen jäsentemme etujen turvaamiseksi.

Liiton taustaa

Vapaa ammattiliitto – VALO ry on nuori liitto, perustettu vuoden 2021 lopulla, vastauksena kentän huutoon siitä, ettei vanhoissa ammattiliitoissa valvota jäsenten etuja muuten kuin juhlapuheissa. Liiton perustajien ja hallituksen jäsenten joukossa on monia, jotka ovat karvaasti saaneet kokea vanhojen liittojen kylmät otteet. Siksi Vapaa ammattiliitto – VALO ry aikoo konkreettisesti antaa apua jäsenistölleen.

Liiton tärkeimpiä päämääriä on nyt kasvattaa jäsenistöään. Hyväksymme kaikkien ammattialojen ihmiset mukaan. Mikroyrittäjät, opiskelijat ja työttömät ovat myös tervetulleita mukaan!

Liiton hallinto

Liiton hallintoon kuuluvat liittokokous, hallitus ja johtoryhmä. Ne kaikki on esitelty alla.

Johtoryhmä

Hallituksen alaiseen johtoryhmään kuuluvat liiton puheenjohtaja, molemmat varapuheenjohtajat sekä hallituksen erikseen nimeämät henkilöt. Johtoryhmän tehtävänä on valmistella esitykset hallitukselle ja toimeenpanna hallituksen päätökset.

Hallitus

Liiton asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, joka johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen sekä liittokokouksen päätösten mukaisesti. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä 8—27 muuta varsinaista jäsentä. Hallitukselle valitaan 1–27 varajäsentä, jotka astuvat kokouksesta poissa olevan hallituksen varsinaisen jäsenen sijaan siinä järjestyksessä, kuin heidät on merkitty valinnan tehneen liittokokouksen pöytäkirjaan. Hallituksen valinnassa on otettava huomioon eri ammattialojen edustavuus. Hallituksen jäsenten on oltava liiton jäseniä. Jos hallituksen jäsen siirtyy pysyvästi eläkkeelle, hänen jäsenyytensä hallituksessa lakkaa heti ja varajäsen kutsutaan hänen tilalleen.

Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa liittokokouksessa ja heidän toimikautensa on varsinaisten liittokokousten välinen aika, jollei näissä säännöissä toisin määrätä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta niin usein, kuin asiat sitä vaativat. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä.

Hallituksen tehtävänä on muun muassa:

• seurata, että liiton toimintaa johdetaan näiden sääntöjen ja liittokokouksen sekä hallituksen päätösten mukaisesti
• valvoa sääntöjen mukaisten avustusten suorittamista ja ratkaista niistä aiheutuvat erimielisyydet
• käsitellä hallituksen jäsenten esittämät tai muulla tavoin esille tulevat asiat
• valvoa, että liiton rahavaroja säilytetään luotettavalla ja liitolle edullisella tavalla, että liiton muu omaisuus tulee hyvin hoidetuksi ja että välitilinpäätös laaditaan puolivuosittain
• esittää liittokokoukselle kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta kuluneen vuoden ajalta
• ottaa ja erottaa liiton työntekijät sekä sopia näiden työsuhteiden ehdoista ja työtehtävistä
• päättää liiton irtaimen ja kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä
• nimittää johtoryhmän jäsenet, tarvittavat apuelimet ja työryhmät sekä päättää niiden tehtävistä
• päättää työehtoneuvottelukuntien ja -jaostojen tehtävistä ja kokoonpanosta.

Liittokokous

Liiton vuosikokous, jota kutsutaan liittokokoukseksi, pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maalis-toukokuussa. Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kymmenesosaa (2/10) yhdistyksen äänioikeutetuista sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluttua siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Liittokokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi (1) ääni. Kannatusjäsenillä on liittokokouksessa läsnäolo-oikeus. Liittokokouksen päätökseksi tulee – ellei säännöissä ole toisin määrätty – se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee liittokokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.