Liiton säännöt

1 § Nimi, kotipaikka ja kieli

Liiton nimi on Vapaa ammattiliitto – VALO ry, ruotsiksi Fria fackförbundet – VALO rf.

Liiton kotipaikka on Pori ja toiminta-alueena koko maa. Liiton viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakieli on suomi. Vapaa ammattiliitto – VALO ry:stä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto.

2 § Tarkoitus

Liittoon voivat kuulua sekä palkansaajat että mikroyrittäjät. Liitto kokoaa järjestämis- ja sopimusalojensa palkansaajat sekä kaikki mikroyrittäjät edunvalvontajärjestöksi. Jäsenistön yhteistoiminnan avulla liitto parantaa ja puolustaa työ-, palkka- ja muita sopimusehtoja, taloudellisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja sekä toimii niin palkansaajien kuin myös mikroyrittäjien yhteiskunnallisen aseman, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Lisäksi liitto kokoaa opiskelijajäseniksi sopimusalojensa ammattiin opiskelevat ja edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä sopimusaloilla.

Liitto solmii työehtosopimuksia ja toteuttaa edunvalvontaa sekä yhteiskunnallista vaikuttamista.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1. Tekee järjestämis- ja jäsenhankintatyötä organisaationsa vahvistamiseksi ja saadakseen jäsenistön osallistumaan aktiivisesti ammatilliseen ja yhteiskunnalliseen edunvalvontaan;
2. Järjestää jäsenille työoikeudellista neuvontaa sekä oikeudellista tukea työsuhteeseen liittyvissä riita-asioissa;
3. Sopii valtakunnallisilla ja paikallisilla sopimuksilla työehtosopimusalojen palkansaajia koskevista työ- ja palkkaehdoista sekä valvoo sopimusten ja työsuojelumääräysten noudattamista;
4. Avustaa ja tukee jäseniä näiden toimiessa työ-, palkka- ja muiden toimeentulonsa ehtojen sekä työympäristönsä kehittämiseksi;
5. Järjestää koulutusta, harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja tutkimustoimintaa;
6. Toimii yhteistyössä liiton tavoitteita, tarkoitusta ja toimintaperiaatteita tukevien koti- ja ulkomaisten järjestöjen ja yhteisöjen kanssa sekä voi tukea niiden toimintaa taloudellisesti;
7. Vaikuttaa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon jäsenten työ- ja elinolosuhteita sekä asemaa ja toimintaoikeutta koskevissa asioissa;
8. Voi kuulua ammatilliseen keskusjärjestöön;
9. Voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta, perustaa rahastoja ja säätiöitä. Toimintansa tukemiseksi liitto voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä. Liitto voi harjoittaa elinkeinotoimintaa, joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen.

3 § Jäsenet

Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä henkilöt, jotka hyväksyvät liiton tarkoituksen. Liiton kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka haluavat tukea liittoa ja sen tarkoitusta.

Liiton jäsenyyttä ja kannatusjäsenyyttä haetaan kirjallisesti. Jäseneksi ja kannatusjäseneksi hyväksymisestä päättää liiton hallitus.

Jäsenen on noudatettava liiton sääntöjä sekä liittokokouksen ja hallituksen päätöksiä.

Jäsen voidaan erottaa liitosta hallituksen päätöksellä • ellei hän noudata liiton sääntöjä tai niihin perustuvia liittokokouksen tai hallituksen päätöksiä ja ohjeita • jos hän toimii liiton tarkoitusta vastaan.

Jäsen ja kannatusjäsen voivat erota liiton jäsenyydestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsensuhde päättyy sen kuukauden lopussa, jona eroamisesta on ilmoitettu.

4 § Jäsenmaksut

Työssä oleva jäsen maksaa prosentuaalista jäsenmaksua ennakonpidätyksenalaisesta palkkatulosta sekä siihen rinnastettavasta tulosta. Jäsenmaksun suuruus vahvistetaan liittokokouksessa.

Kannatusjäsenmaksun suuruus vahvistetaan liittokokouksessa.

Opiskelijajäsen on vapautettu jäsenmaksuista opintojen ajan. Ottaessaan vastaan työtä opintojen aikana, jäsenmaksu suoritetaan edellisen kohdan mukaisesti.

Mikroyrittäjät maksavat prosentuaalista jäsenmaksua ennakonpidätyksenalaisista tuloistaan, jotka perustuvat mikroyrittäjän YEL- tai MYEL-järjestelmästä tarkistettavissa oleviin tuloihin. Mikroyrittäjien vuosittaisen jäsenmaksun suuruus vahvistetaan liittokokouksessa.

Ilman palkkatuloja, ansioturvaa tai perusturvaa oleva jäsen on vapautettu jäsenmaksusta.

Liiton hallituksella on oikeus tarvittaessa kerätä jäseniltä ylimääräinen jäsenmaksu.

Työnantaja perii jäseneltä jäsenmaksun perintäsopimuksen perusteella palkkakausittain ja tilittää sen liitolle kuukausittain jäsenrekisterin ohjeen mukaan. Jäsen, joka maksaa jäsenmaksun itse, maksaa sen kuukausittain liiton jäsenrekisterin ohjeen mukaan. Jäsen on velvollinen pyydettäessä esittämään palkkatositteet, joista ilmenee jäsenmaksun perusteena oleva palkka. Enintään kuuden kuukauden aikana maksamatta jääneet jäsenmaksut voidaan maksaa takautuvasti. Mikroyrittäjät maksavat jäsenmaksun neljännesvuosittain.

5 § Hallinto

Liittokokous

Liiton vuosikokous, jota näissä säännöissä kutsutaan liittokokoukseksi, pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maaliskuussa-toukokuussa. Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kymmenesosaa (2/10) yhdistyksen äänioikeutetuista sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluttua siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Liittokokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi (1) ääni. Kannatusjäsenillä on liittokokouksessa läsnäolo-oikeus. Liittokokouksen päätökseksi tulee – ellei säännöissä ole toisin määrätty – se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee liittokokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallitus

Liiton asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, joka johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen sekä liittokokouksen päätösten mukaisesti. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi, ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä 8—27 muuta varsinaista jäsentä. Hallitukselle valitaan 1–27 varajäsentä, jotka astuvat kokouksesta poissa olevan hallituksen varsinaisen jäsenen sijaan siinä järjestyksessä, kuin heidät on merkitty valinnan tehneen liittokokouksen pöytäkirjaan. Hallituksen valinnassa on otettava huomioon eri ammattialojen edustavuus. Hallituksen jäsenten on oltava liiton jäseniä. Jos hallituksen jäsen siirtyy pysyvästi eläkkeelle, hänen jäsenyytensä hallituksessa lakkaa heti ja varajäsen kutsutaan hänen tilalleen. Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa liittokokouksessa ja heidän toimikautensa on varsinaisten liittokokousten välinen aika, jollei näissä säännöissä toisin määrätä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta niin usein, kuin asiat sitä vaativat. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Hallituksen tehtävänä on muun muassa: • seurata, että liiton toimintaa johdetaan näiden sääntöjen ja liittokokouksen sekä hallituksen päätösten mukaisesti • valvoa sääntöjen mukaisten avustusten suorittamista ja ratkaista niistä aiheutuvat erimielisyydet • käsitellä hallituksen jäsenten esittämät tai muulla tavoin esille tulevat asiat • valvoa, että liiton rahavaroja säilytetään luotettavalla ja liitolle edullisella tavalla, että liiton muu omaisuus tulee hyvin hoidetuksi ja että välitilinpäätös laaditaan puolivuosittain • esittää liittokokoukselle kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta kuluneen vuoden ajalta • ottaa ja erottaa liiton työntekijät sekä sopia näiden työsuhteiden ehdoista ja työtehtävistä • päättää liiton irtaimen ja kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä • nimittää johtoryhmän jäsenet, tarvittavat apuelimet ja työryhmät sekä päättää niiden tehtävistä • päättää työehtoneuvottelukuntien ja -jaostojen tehtävistä ja kokoonpanosta.

Johtoryhmä

Hallituksen alaiseen johtoryhmään kuuluvat liiton puheenjohtaja, molemmat varapuheenjohtajat sekä hallituksen erikseen nimeämät henkilöt. Johtoryhmän tehtävänä on valmistella esitykset hallitukselle ja toimeenpanna hallituksen päätökset.

6 § Työehto- ja muu sopimustoiminta

Työehtosopimuksen tekemisestä päättää liitossa hallitus, joka voi myös järjestää työehtosopimuksen hyväksymisestä jäsenäänestyksen. Jäsenäänestyksen tulos sitoo hallitusta, mikäli voittaneen kannan puolesta on äänestänyt vähintään viisikymmentäviisi (55) prosenttia äänestäneistä. Hallitus päättää, mitä sektoreita ja sopimusaloja jäsenäänestys koskee. Jäsenäänestys toteutetaan joko erillisissä äänestystilaisuuksissa ja/tai postitse ja/tai tietoliikenneyhteyden välityksellä. Jäsenäänestykseen saavat osallistua ainoastaan ne jäsenet, joita sopimus välittömästi koskee ja jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa hallituksen ohjeiden mukaisesti. Työehtosopimusta uudistettaessa muutosesityksistä päättää jäsenten tekemien aloitteiden perusteella hallitus. Liiton solmiman työehtosopimuksen irtisanomisesta päättää hallitus. Sopimusalakohtaiset työehtoneuvottelukunnat vastaavat työehtosopimusten neuvottelemisesta ja päättävät neuvottelutuloksen esittämisestä hallitukselle.

7 § Työtaistelu

Työtaistelun toimeenpanemisesta ja lopettamisesta päättää liiton hallitus, jonka päättämä työtaistelu on jäseniä sitova. Jäsenille voidaan antaa työtaisteluavustusta seuraavissa tapauksissa: • jos hän on osallistunut liiton hyväksymään työtaisteluun • jos hän on joutunut työsulkuun, jossa jäsen on toiminut näiden sääntöjen ja liiton hallituksen antamien ohjeiden mukaan • jos hän on joutunut työtaisteluun tai -sulkuun jonkin toisen ammatillisen keskusjärjestön tai liiton työriidan johdosta. Avustuksen perusteesta, suuruudesta, suorittamistavasta ja maksamisesta päättää hallitus. Työtaisteluavustuksen piiriin kuuluva jäsen on velvollinen noudattamaan liiton hallituksen työtaisteluavustuksen jakamisesta antamia ohjeita.
Jäsen, joka menee työtaistelun alaiseen työhön tai ei noudata liiton hallituksen antamia ohjeita, menettää oikeutensa avustukseen ja on vaadittaessa velvollinen maksamaan takaisin saamansa avustuksen.

8 § Liiton avustukset

Jäsen voi saada liitolta avustusta ja tukea sellaisten oikeudellisten asioiden hoitamiseen, jotka ovat aiheutuneet työsuhdeasioissa tai hänen toiminnastaan liitossa. Hallitus päättää oikeusavun myöntämisen perusteista ja liiton myöntämistä avustuksista. Jos jäsenelle on myönnetty oikeusapu ja tuomioistuin velvoittaa vastapuolen korvaamaan hänelle oikeudenkäyntikulut, ne tulevat liitolle korvaukseksi annetusta avusta. Kaikilla liiton jäsenillä on oikeus lainopilliseen neuvontaan työsuhdeasioissa sekä elinkeinotoimintaan liittyvissä sopimus- ja hallinto-oikeudellisissa asioissa.

9 § Tilintarkastus

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Varsinainen liittokokous valitsee hyväksytyn tilintarkastusyhteisön tai kaksi (2) varsinaista ja kaksi (2) varatilintarkastajaa. Jos tilintarkastajat ovat eronneet tai estyneet suorittamasta tilintarkastusta tai jos varatilintarkastajat ovat joutuneet tulemaan varsinaisten tilintarkastajien tilalle, hallituksen on suoritettava uusien tilintarkastajien tai varatilintarkastajien valinnat. Tilintarkastajien tehtävänä on tarkastaa liiton kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tilintarkastajien on annettava tilintarkastuskertomus liiton hallitukselle kuukauden kuluessa tilinpäätöksen valmistumisesta, kuitenkin viimeistään kuukautta ennen liittokokousta.

10 § Nimenkirjoitustapa

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat aina kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa nimenkirjoitusoikeuden myös muille niin, että nämä kirjoittavat nimen yhdessä jonkun toisen nimenkirjoittajan tai nimenkirjoittajaksi määrätyn kanssa.

11 § Liiton purkamisesta päättäminen

Liiton purkamisesta päättää liittokokous. Purkamisehdotus tulee hyväksytyksi, jos sitä kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä. Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, käytetään jäljellä oleva omaisuus purkautumisesta päättäneen liittokokouksen päättämällä tavalla liiton tarkoituksen edistämiseen.

12 § Sääntöjen muuttaminen

Liiton sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liittokokouksessa vähintään 2/3 äänten enemmistöllä.