Fack­föreningen VALO.

Pakkomaskituksesta

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunut (PeVL 12/2021 vp, kohdat 19, 77-80) velvollisuudesta kasvomaskin tai hengityssuojaimen käyttöön keväällä 2021 käsitellessään hallituksen esitystä laiksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta (HE 39/2021 vp). Hallitus peruutti esityksensä 31.3.2021.

Perustuslakivaliokunta totesi, että ehdotetussa velvollisuudessa kasvomaskin käyttöön on ollut kyse puuttumisesta itsemääräämisoikeuteen ja henkilökohtaiseen vapauteen. Perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan henkilökohtainen vapaus on luonteeltaan yleisperusoikeus, joka suojaa ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan (HE 309/1993 vp, s. 46/II). Edelleen perustuslakivaliokunta totesi, että henkilön pukeutumista voidaan arvioida perustuslain 7 §:n 1. momentissa turvatun henkilökohtaisen vapauden kannalta. Perustuslakivaliokunta on todennut, että esimerkiksi naamiointikielto rajoittaisi yksilön tahdonvapautta ja itsemääräämisoikeutta eli vapautta pukeutua haluamallaan tavalla (PeVL 26/2004 vp, s. 2-3).

Perusoikeuden rajoittamisen tulee aina perustua eduskunnan säätämään lakiin. Maskipakon asettaminen edellyttää eduskunnan säätämää lakia. Suomessa ei ole maskipakkolakia.
Maskipakkolain sijasta Suomessa on olemassa työturvallisuuslaki.

Työturvallisuuslain 10 §:ssä säädetään, että työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Edelleen 10 §:ssä säädetään, että työnantajalla tulee olla hallussaan 1 momentissa tarkoitettu selvitys ja arviointi. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla.

Tätä selvitystä ja arviointia kutsutaan tavallisessa kielessä riskikartoitukseksi. Riskikartoituksen tekoa varten työnantajan on varmistuttava, että asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset riskikartoituksen tekoa varten. Työterveyshuoltolaissa säädetään tarkemmin terveydenhuollon ammattihenkilöistä, joita riskikartoituksen tekoa varten tulee käyttää.
Riskikartoitus, joka on tehty ammattimaisen terveydenhoitohenkilöstön toimesta objektiivisin perustein, voisi antaa mahdollisuuden rajoittaa työntekijän perusoikeutta eli vapautta pukeutua haluamallaan tavalla.

Edelleen työturvallisuuslain 8 §:n mukaan ”työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.”
Laissa säädetään, että työnantajan pitää tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Nämä tarpeelliset toimenpiteet työnantajan tulee selvittää nk. riskikartoituksella, mistä on mainittu aiemmin. Työnantajalla ei suinkaan ole toimivaltaa antaa mitä tahansa määräyksiä tai ohjeita, vaan määräysten ja ohjeiden pitää perustua työturvallisuuslain mukaisesti laadittuun riskikartoitukseen. Tällaista riskikartoitusta työnantaja ei ole laatinut, joten työnantaja ei voi tietää, mitkä ovat tarpeellisia toimenpiteitä, eikä asetettu maskipakkokaan voi olla laillinen.

Lue myös