Luovuuden merkitys työpaikalla

Onko sinulle tullut työpaikalla eteen tilanne, että esittämiäsi luovia ratkaisuja ei hyväksytä, eikä esityksiesi tyrmäämistä haluta edes selittää, vaan asia vain on niin, että työpaikalla toimitaan, kuten aina ennenkin on toimittu?

Varmaan aika monella tämä on tullut eteen. Ihmisluonnolle on tyypillistä, että kaikki uusi halutaan aina ensimmäiseksi torpata – tehdään, kuten ennenkin on tehty, vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, jne.

Osittain tähän on syynä mukavuudenhalu, osittain se, ettei haluta uusien työntekijöiden hyppivän vanhojen nenille. Joskus uudet esitykset ovat huonompia toimintatapoja kuin vanhat toimintatavat. Joskus jatkuva uudistaminen aiheuttaa kaaosta enemmän kuin tuloksia.

Koronasekoilun aikana tämä näkyi siinä, että haluttiin luottaa (vanhojen) viranomaisten ja (vanhan) median sanaan mieluummin kuin uusiin, sosiaalisessa mediassa esiintyneisiin ”kasvoihin”, jotka toivat ihmisille viranomaisista ja mediasta poikkeavaa näkemystä. Ajan kuluessa ja tosiasioiden paljastuessa ovat ihmiset entistä enemmän alkaneet tajuta, että uudet ”kasvot” kertoivat koronatouhusta totuuden.

Ihmiskunta kehittyy uusien ajatusten ja toimintatapojen myötä. Vanhoilla toimintatavoilla on tapana jäädä junnaamaan paikoillaan tai sitten ne johtavat siihen, että johtajat alkavat käyttää vanhoja toimintatapoja ja niiden orjallista noudattamista törkeästi hyväkseen.

Kun vanhat toimintatavat johtavat paikoillaan junnaamiseen, alkaa tylsistyminen, kaavoihin kangistuminen ja väsyminen tekemään yhä uudelleen ja uudelleen täsmälleen samoja asioita. Loppujen lopuksi jokainen ihminen tarvitsee uusiutumista… jotain uutta, mihin tarttua. Neuvostoliiton tarun päättyminen perustui pitkälti siihen, että ihmiset eivät vain enää jaksaneet jatkaa loputonta samalla tavalla elämistä – johto ei kyennyt uudistamaan maata tarvittavalla tavalla ja syntyi kaaos.

Suomessa on nähtävissä nykypäivänä täsmälleen samaa. Tylsistyminen, kaavoihin kangistuminen, uusien ajatusten ja ideoiden loppuminen ovat johtaneet yhteiskunnan pysähtymiseen ja toivon häipymiseen ihmisten elämästä. Kun tähän yhdistetään eliitin pyrkimys ottaa kaikki mahdollinen raha ja hyöty irti sen ylivoimaisesta asemasta, ei yhteiskuntamme voi kovin pitkän aikaa jatkaa samalla linjalla. Jokin muutos on tulossa, vaikkakaan ei vielä aistittavissa.

Kun muutostarve kasvaa ylivoimaiseksi, alkavat padot murtua ja ihmiset alkavat vaatia muutosta. Tässä muutoksessa ammattiliitto Valo on täysin rinnoin mukana.

Aki Nummelin
Valon puheenjohtaja